perjantai 7. joulukuuta 2012

Vinkuselvitystyö, osa 1

Kiitos kaikille tuesta ja osallistumisesta mitä tulee edelliseen postaukseen :) Itse olen kova googlailemaan milloin minkäkin eteen tulevan ongelman tiimoilta ja on ihan mahtia, jos omat kirjoitukset voivat joskus olla jollekulle avuksi tai vertaistueksi.

Tulen koko ajan skeptisemmäksi sen suhteen, mitä tulee Maunon vinkumiseen sen ollessa yksin kotona. Maanantaina ja tiistaina mäyräkoira oli syöksynyt isäntäihmisen lähtiessä sohvalle ja kaivautunut peittojen alle, ja niiltä sijoiltaan minä löysin sen viitisen tuntia myöhemmin.

Kuvituksena jälleen viimetalvinen lumiranttali.
Keskiviikkona oli emäntäihmisen vuoro jättää nakkikoira yksin ja se on meillä tunnetusti se vaaran paikka. Asensin läppärin nauhoittamaan ja poistuin ovesta, jättäen hieman rauhattoman mäyräkoiran taakseni. En ollut suunnitellut nauhoitusta ihan loppuun asti ja läppäri oli mennyt unitilaan kahdenkymmenen minuutin kohdalla. Tämän ajan sisällä Mauno oli päästänyt pari pientä vingahdusta (töptöptöp - minne mamma meni? Ui. - töptöptöptöp - mamma ei ole täällä, ui! - hyppy sohvalle) ja hiljeni sen jälkeen. Muutaman loukkaantuneen ynähdyksen se päästi vielä sohvalla ollessaan, mutta mikään näistä äänistä ei ole millään voinut kuulua naapuriin asti.

Emme voi tietenkään tietää, aloittaako Mauno vinkumisen joskus myöhemmin päivällä, joten nauhoitus täytyy uusia kattamaan koko päivän yksinolo. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että mistään hälyttävästä ja pahasta eroahdistuksesta ei voi olla kyse, sillä Mauno jää kotiin ihan kiltisti. Varmuuden vuoksi olen järjestänyt Maunon hoitoon lauantaisen työpäiväni ajaksi, niin en ainakaan stressaa itseäni pohtimalla vinkuuko koira kotona vai ei.

Palaan vielä asiaan, oikein hyvää viikonloppua teille kaikille :)!

5 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Me oltiin aika skeptisiä naapurin valituksiin koiran möykästä. Nuorimmainen ei ollut äännelly mitenkään, mutta väitti niin ja uroksen kohdalla monen tunnin vinkumiset oli tosiaan vain 10min. lähdön jälkeen, joka kuulemma kuului naapuri rappuun. Omituista asiasta teki vielä sekin,että muutama muu naarpuri ei ollut kuullu mitään. Mutta todistusaineistoa meillä oli asiasta. Mutta hyvä,että koira ei sen kummempia ääniä ole päästelly :) Meillä jäävät nykyisin rauhallisesti kotiin, kun saavat tekemistä ja ei huomioda ennen lähtöä mitenkään. Molemmat oli ollu kolmisen tuntia hiljaa eikä sitruunapantaa ollu käytössä. Kyllä se siitä! :)

Anonyymi kirjoitti...

Muistan joskus lukeneeni kokeesta joka liittyi odottamiseen. Ihmiset laitettiin istumaan ja odottamaan yhden minuutin ajan ja sen jälkeen pyydettiin arvioimaan miten kauan odotus kesti. Vastaus oli keskimäärin 5 minuuttia. Odottavan aika on pitkä.

Voiko tutkimuksesta tehdä jonkinlaisen johtopäätöksen, hmmmm....

Pitäisin kyllä teidän todistusaineistoa pitävänä.

Unknown kirjoitti...

Ei Mauno vaikuta mitenkään hankalalta tapaukselta. Toivottavasti ongelma ratkeaa ja Mauno ymmärtää, ettei ole mitään hätää. Mirkku lähettää muiskauksia yksinäisten hetkien varalle!:)

Maria, mäyräkoirien ihminen kirjoitti...

Nuo on hankalia asioita todentaa, että millä mallilla on koira mieli ja olo kun poissa, ellei sitten tosiaan kykene nauhoittamaan koko yksinoloaikaa.

Meillähän pienempi termiitti muuttuu kirjastonsedäksi (kirjojen kannet saavat kyytiä, ollaan jätetty houkuttimeksi mainoslehtiä kirjahyllyn alahyllylle, että sivut säilyvät kansien sisällä), videovuokraamon hoitajaksi (muutama ikivanha videokasetti houkuttimena myös) ja valitettavasti käpäliin on jäänyt muutama konsolipeli.

Tuntuisi, että Aslanin heikkous ovat kirjahyllyssä majailevat tavarat, muut eivät kiinnosta. Tosin en tiedä onko tässäkään kyse sinällään mistään eroahdistuksesta, kun muina miehinä saattaa hakea puuhasteltavaa itselleen silloinkin kun olen siinä ihan vieressä...ehkä siis se on röyhkeyttä, eikä mitään muuta, niin ja sitä, että tilaisuus tekee varmaan :) Ainakin jotakin teinikapinaa se selkästi on :)

Naapurit ovat sanoneet ettei mitään kuulu, mutta tiedän kyllä, että Alphonse saattaa haukahdella silloin Aslanille kun junnu tekee jotakin tuhmuuksia, ihan vaan komentaakseen, muttei sekään jatka sitä pidempään eikä yhtäjaksoisesti.

Liisa kirjoitti...

MariaM, meilläkin ongelma vaikuttaisi olleen paljon pienempi kuin pelkäsin, raportoin siitä vielä omaan postaukseen :) Ihme juttu että kerrostaloihin sattuu aina niitä, jotka eivät siedä minkäänlaista ääntelyä, ihmisiltä tai eläimiltä.

Nelli, voin kyllä kuvitella, että itsekin arvioisin ajan väärin! Kärsimätöntä porukkaa tämä meidän ihmisrotu :)

Mirkku, muiskaukset on vastaanotettu huulia lipoen!

Maria (pitkätukkaisten), eteviä tuossa itsensä aktivoinnissa nämä makkaran malliset. Maunoa eivät tunnu leikit huvittavan kun kukaan ei ole katsomassa, yleensä aktivoinniksi jätettyihin juttuihin paneudutaan vasta kun joku tulee kotiin :)